Luonnekuvaus.

Perusluonteeltaan Melli on erittäin ystävällinen ja rauhallinen, jolta eivät kujeet silti aivan helposti lopukaan. Vieraita ihmisiä tamman on saatava aina ensin testailla ennen hyväksymistään. Mellille onkin heti aluksi näytettävä kuka määrää, koska muuten tamma saattaa ruveta todella hankalaksi. Uusiin tilanteisiin Melli suhtautuu yleensä tyynen rauhallisesti, mutta saattaa joskus kyllä säikkyä pieniä. Uudet asiat houkuttavat uteliasta tammaa, ja niitä on aina pakko päästä tutkimaan. Ulkomuodoltaan Melli on oikein viehättävä ja sopusuhtainen neiti, joka takuulla hurmaa jokaisen katsojan.

Hoitaessa Melli on ehkä hiukan malttamaton, mutta muuten kyllä erittäin kiltti. Karsinassa neiti kannattaa sitoa kiinni, koska Melli ei oikein haluaisi paikallaan pysyä, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Sidottuna tamma on kuitenkin yleensä aivan nätisti eikä yritäkään riehua. Ulkona hoidettaessa Melli tarkkailee ympäristöään kiinnostuneena, eikä jaksa riehua ympäriinsä. Harjattaessa Melli on enimmäkseen rauhallinen, mutta saattaa kyllä joskus yrittää näykkäistä. Siitä täytyy olla todella tarkka ja yrityksistäkin torua kunnolla. Pään harjaus ei ole myösköön sitä helpointa puuhaa, koska Melli on todella arka päästään. Pään lähellä ei saisikaan tehdä äkkinäisiä liikkeitä ja sitä harjattaessa täytyykin olla varovainen liikkeissään. Mahan harjaus sujuu sitä vastoin oikein nätisti, jos harjaa tarpeeksi lujaa ja varmoin ottein, koska tamma kutiaa aika helposti vatsasta. Kavioita putsattaessa Melli nostaa kaviot nätisti ylös, eikä yritä kiskoa niitä pois. Tamma ei kuitenkaan nosta jalkoja yhtä helposti, tai pidä niitä myöskään ylhäällä, jos kavioita on aloittelija putsaamassa. Kengittäessä Melli on oikein nätisti, minkä vuoksi kengitys sujuu yleensä todella nopeasti. Joskus tamma saattaa kuitenkin heittäytyä varsinaiseksi kiukkuilijaksi, eikä anna kengittäjän tehdä työtään. Näinä päivinä kengittämiseen tuhlaantuu aika lailla aikaa.

Satuloitaessa Mellin on parasta olla kiinni, koska vapaana se vain pyörii ympäri karsinaa. Satuloiminen on muutenkin tamman kanssa hankalaa puuhaa, koska tamma inhoaa sitä syvästi. Heti satulan nähdessäänkin Melli vetää korvat melkein kiinni niskaan ja rupeaa uhittelemaan. Joinakin päivinä tamma kyllä antaa satuloida itsensä suosiolla, mutta useimmiten se on melko hankala. Satulaa ei saa missään nimessä vain paiskata selkään, koska Melli on melko herkkänahkainen. Satulan paikan kanssa täytyy myös olla todella tarkka, koska tamma kyllä ilmoittaa päätään viskomalla ja viimeistään selkään nousussa, jos se ei ole kohdallaan. Satulahuopa pitää myös olla täysin suora kummaltakin puolelta, koska tamma ei siedä sitten rypyn ryppyä huovassaan. Satulavyötä kiristäessä Melli hiukan näyttelee hampaitaan muttei pure. Silti silmät pitäisi olla selässäkin ja heti täytyy torua jos Melli osoittaa liikaa mieltään.

Suitsittaessa Melli on enimmäkseen ihan kiltisti, eikä temppuile. Saattaa kuitenkin joskus olla hiukan hankala, mutta useimmiten homma sujuu nopeasti. Kuolaimet tamma ottaa suuhun todella hienosti ilman vastaväitteitä. Keväisin ja kesäisin kuolainten laitto on erityisen helppoa, mutta talvella Melli ei enää otakkaan kylmiä kuolaimia aina niin suurella suosiolla suuhun. Kuolaimet onkin viisainta ennen suuhun laittamista lämmittää, jotta Melli ottaisi ne nätisti suuhunsa. Kylmiä kuolaimia kun tamma ei sitten millään halua ja ymmärtäähän sen. Turparemmin laittaminen Mellille kiinni on todella tuskallista, koska tamman mielestä turvan päältä kulkevasta hihnasta ei ole mitään hyötyä. Remmin kanssa saakin aina temppuilla tovin ennenkuin tamma suostuu pitämään päänsä paikoillaan. Poskihihnan kiinnittäminen on sitä vastoin helppoa, koska Melli ei siihen juurikaan kiinnitä huomiota. Muutenkin pää pysyy paikoillaan, kun sitä pyytää tarpeeksi selvästi.

Taluttaessa Melli on hiukan yllättävä luonne eikä koskaan voikaan tietää mitä sen päässä liikkuu. Tamman käyttäytyminen narunpäässä riippuu siitä millä tuulella se on. Yhdellä hetkellä tamma saattaa olla oikein kiltti, mutta yhtäkkiä se saattaa muuttua todelliseksi kauhukakaraksi. Ollessaan huonolla tuulella Melli tanssahtelee narunpäässä ja kiskoo päätään ylös. Tammaa ei saakaan antaa aivan aloittelijalle talutettavaksi, koska kokeneellakin voi olla vaikeuksia tamman ollessa huonolla tuulella. Orit kannattaa kiertää kaukaa, koska Melli saattaa ruveta yllättävän hyökkääväksi niiden lähellä. Maastossa taluttaessa Melli saattaa hiukan säikkyä puskissa olevia mörköjä, mutta käyttäytyy muuten mallikkaasti, sen mukaan onko neidille huono vaiko hyvä päivä.

Selkään nouseminen on yleensä suhkot helppoa Mellin kanssa. Aina tamma ei kuitenkaan malttaisi pysyä paikallaan, jolloin tarvitaan joku toinen sitä pitelemään nousun ajaksi. Näinä päivinä kun tamma ei haluaisi paikallaan pysyä, se peruuttaa taaksepäin, tai sitten kävelee eteenpäin välittämättä ratsastajasta. Selkään kannattaisikin nousta melko reippaasti, koska Melli ei järin pitkään jaksa paikallaan pysyä. Satulavyön kireys kannattaa ennen selkään nousua tarkistaa, koska Mellillä on tapana pullistella aika ikävästi vyötä kiristäessä. Jalustimet kannattaisi laittaa sopivan pituisiksi jo tallissa tai sitten vasta käveltäessä, nopeuden ja helppouden vuoksi.

Kentällä Melli tekee kaikki saamansa tehtävät oikein huolellisesti. Kulmatkin tamma menee nätisti eikä oijo tai hutiloi muutenkaan. Tehtävän annot menevät muutenkin paremmin perille kentällä, kuin tunkkaisessa maneesissa, Melli nimittäin pitää enemmän raittiissa ulkoilmassa työskentelystä kuin pölyävissä ja ahtaissa sisätiloissa. Tamma työskenteleekin kentällä vuoden ajasta riippumatta erittäin hienosti. Talvella tamma saattaa lumesta innostuksissaan heittää jopa pari pukkia. Paksukaan lumivaippa ei siis ole Mellille mikään este suorittaa pohkeenväisöjä tai avotaivutuksia. Oikeastaan tamma liikkuu jopa paremmin paksussa lumihangessa kuin hiekalla ja ottaa siitä ilon irti.

Maneesissa Melli onkin sitten hiukan huolimattomampi eikä oikein malttaisi keskittyä. Tammaa hermostuttavat erityisesti maneesissa kaikuvat äänet. Sisällä ratsastaessa voidaankin Mellissä havaita ilmiselvää haluttomutta sekä eteenpäin pyrkimyyden puuttumista. Huomio on tammalla aivan jossain muualla, kuin ratsastajan kuuntelemisessa. Avut eivät tahtoisi sitten millään mennä perille, mutta kokenut ratsastaja saa Mellin huomion kyllä itselleen. Kulmia tamma ei jaksaisi oikein kunnolla mennä ja saattaakin oikoa ne joka kierroksella ellei siitä huomauteta. Talvella Melli voi säikkyä katolla liikkuvaa lunta ja tuulen puhaltamista, ennen kuin tottuu niihin alkutunnin jälkeen.

Askel-lajit ovat Mellillä varsin mukavat ja helposti istuttavat. Aloittelijoiden kanssa tamman askeleet voivat muuttua töksähtäviksi, mikäli ratsastaja ottaa kiinni liikaa Melliä suusta. Helläkätisen ratsastajan kanssa tamman askeleetkin muuttuvat sulaviksi ja pehmeiksi. Tamman käynti on hyvin pitkää ja joustavaa Ravi voi olla hiukan pompottavaa,mutta lämmittelyn jälkeen sekin sujuu. Tamman laukka on hiukan keinuvaa, mutta kuitenkin erittäin mukavaa ja hallittua. Laukan nostaminen voi kuitenkin olla toisinaan vaikeaa, koska Melli tarvitsee todella selvät avut laukan-nostossa. Tamma omaa kuitenkin kolme tyylipuhdasta ja mukavaa askellajia, joita ovat monet kehuneet.

Kouluratsastus on Mellin lempipuhaa vaikkei se aina jaksaisikaan antaa parastaan. Tamma onkin ehkä hiukan laiska koulun suhteen, mutta menee kyllä ihan kelvollisesti, jos tehdään selväksi, että nyt työskennellään eikä laiskotella. Apujahan Melli tottelee todella herkästi, joten vain pienet, melkein näkymättömät avut riittävät tammalle. Apujen tulee kuitenkin olla selkeitä, koska muuten Melli ei liiku sitten mihinkään. Kokeneen ratsastajan kanssa tamma kuitenkin liikkuu kuin unelma ja yrittää parhaansa. Väistöt sujuvat Melliltä jotenkuten, mutta niissä kaipaisi kyllä hiomista. Sen sijaan temmon vaihtelut sujuvat neidiltä varsin hyvin.

Esteratsastus voi olla Mellin mielestä toisinaan aivan liiankin kivaa. Tamma kun ei millään malttaisi hillitä itseään, mutta kyllä se käsissä pysyy. Heti esteet nähtyään Melli alkaa intoilla eikä oikein malttaisikaan pysyä nahoissaan. Esteillä tammalla täytyy olla kokenut ratsastaja, joka tietää mitä tekee. Aloittelijan voisi muutenkin olla hiukan vaikeaa hillitä helposti kuumenevaa tammaa. Ennen hyppäämistä Mellin kanssa kannattaakin tehdä mahdollisimman paljon voltteja ja ympyröitä, jotta se hiukan asettuisi. Estelle lähestymisen kanssa tamma on todella tarkka eikä hyppää jos sille tullaan vinosti, tai lähestyminen on muuten epäonnistunut. Kaarteetkin on siis ennen estettä otettava todella tarkasti eikä hätiköiden. Ponnistuspaikan Melli katsoo itse todella huolella eikä ratsastajan täydy muuta kuin pysyä selässä hypyn aikana. Hypyssä tammalle kannattaa kuitenkin antaa melko reilusti ohjaa, jotta se saisi venytettyä kaulaansa. Tamman hyppytekniikka on ehkä hiukan outo, mutta toimii kuitenkin hyvin, juuri sopiva esimerkki kissahypystä.

Maastoratsastuksesta Melli nauttii aina täysin siemauksin. Toisinaan tamma saattaa säikkyä mitä oudoimpia asioita, mutta on yleensä ihan aisoissa. Kaikenlaiset pienet polut ovat eniten Mellin mieleen maastoretkillä, koska silloin se tuntee oloonsa rennoksi ja turvalliseksi. Sänkipellolla laukkaamista tamma kuitenkin rakastaa yli kaiken ja meneekin todella kovaa, jos vain viitsii. Isojen tai vilkkaasti liikennöityjen teiden lähelle ei kuitenkaan kannattaisi tamman kanssa mennä, koska se vain hermostuu ohi kiitävistä autoista. Eniten tamma kuitenkin säikkyy mootoripyörän ääntä. Maastoesteillä Melli on aina varma ja luotettava ratsu, rohkeutensa ja varmuutensa vuoksi. Tamma ei myöskään tule esteelle täyttä vauhtia, vaan hidastaa itsestään aikaisemmin. Melli rakastaa maastoesteistä varmasti eniten kaikenlaisten ojien ja bankettien ylittämistä. Sen sijaan niin sanotut "in and out"-esteet ovat sen kanssa vaikeita, koska Melli yksin kertaisesti pelkää niitä. Toivottavasti tästäkin pelosta päästään joskus irti. Yleisesti ottaen tamma on kuitenkin varma ja mukava ratsu maastossa.

Uimassa ja pesupaikalla Melli yrittää sietää vettä parhaansa mukaan, vaikkei siitä erityisemmin pidäkään. Uitettaessakin tamman kanssa saa temppuilla ensin viitisen minuuttia kunnes se suostuu kahlamaan hiukan syvemmälle. Yleensä Melli kuitenkin menee veteen, joskin hiukan nyrpistellen, kun huomaa jääneensä yksin rannalle seisomaan. Tamma ei nimittäin halua ikinä jäädä yksin, kun muut hevoset nauttivat viileästä vedestä. Kovin syvälle tamma ei kuitenkaan suostu menemään, joten uintiretkelle se pysyykin mahdollisimman lähellä rantaa. Kahlaamisesta Melli kuitenkin pitää ja leikkii mielellään aaltojen kanssa lähellä rantaviivaa. Erityisesti tamma kuitenkin pitää rantaviivan läheisyydessä laukkaamisesta. Pesupaikalla Mellin kanssa täytyy olla kaksikin ihmistä, koska tamma voi joskus olla aika hankala pestessä. Melli ei vain tahtoisi pysyä millään aloillaan pesun ajan joten siihen kuluukin aina kauheasti ylimääräistä aikaa. Jossakin vaiheessa tamma kuitenkin alistuu kohtaloonsa tulla pestyksi, ja osaa olla hevosiksi. Hikiviilan kanssa sietää olla tarkkana, koska tamma reagoi aika ärhäkästi, jos sillä ottaa liian kovaa.

Tarhassa ja laitumella Melli on ehkä hiukan villihkö. Tamma rakastaa kun saa pomotella muita, mutta yleensä sillä osoitetaan tylysti oma paikkansa. Muille tammoille Melli on kuitenkin varsin kunnioittava eikä ainakaan yleensä ole niiden kanssa riitaa haastamassa. Orit sen sijaan saavat tammalta toisinaan kyytiä, mikäli hermostuttavat sitä liiaksi. Monet oreista ovatkin suosiolla jääneet hiukan kauemmaksi Mellistä. Varsoille tamma on kuitenkin kuin toinen emä ja sietää niiden häsläämistä ympärillään vallan mainiosti. Nuoria hevosia Melli taas pompottaa aivan oman mielensä mukaan mikäli huvittaa. Kun tammaa haetaan pois tarhasta, voi kiinniottaminen osoittautua hiukan hankalaksi. Tamma ei nimittäin aivan vapaaehtoisesti suostu tulemaan sisälle. Useimmiten Melli saakin olla koko päivän tarhassa ellei ole poikkeuksellisen huonoa säätä luvassa. Tarhaan vieminen on sitten aivan eriasia, silloin tammalle tulee nimittäin kiire eikä taluttajan kannata kuin pyörittää hevosta voltilla sen aikaa, kunnes vauhti tippuu.

Karsinassa Melli on melko sävyisä ja rauhallinen tapaus, muttei kuitenkaan siedä pomottamista karsinassaan. Tamma näyttää kyllä varsin selkeästi, jos jollakulla ei ole asiaa sen karsinaan ollenkaan. Mutta kenelläkään ei ole kyllä asiaa karsinaan Mellin syödessä, koska tamma ei voi sietää ruokarauhansa häiritsijöitä. Ruokaansa Melli ei syö järin siististi, joten aina joskus karsinasta saattaakin löytyä ruuantähteitä pitkin ja poikin seiniä. Onneksi tamma sentään juo siististi, eikä roiski vettä ympäriinsä. Mikäli Melli ei syö, tuijotttaa se kaipailevan näköisesti ulos kalteriensa lomitse näyttäen aika surulliselta. Tällä tavalla tamma saa yleensä paljon huomiota osakseen, vaikkei sitä pyytäisikään itselleen. Yön jäljiltä voi karsina olla kuin pommin jäljiltä, mutta joskus taas kuin käyttämätön.

Ruoka-aikoina Melli ei sitten malta ottaa rauhallisesti. Koko ajan pitää karsinan ovea kolistella ja hirnua kärsimättömästi kunnes saa ruokansa etten. Toisinaan Mellikin kuitenkin malttaa ja odottaa nätisti ruokansasaamista, mutta useimmiten se on aikamonen hätäilijä. Karsinaan ruoan vieminen Mellille on aika riski altista, sillä tamma saattaa rynnätä aika nopeasti kupilleen syömään ihmisestä piittamatta. Suositeltavampaa olisikin laittaa ruoat sen kalterien välistä kuppiin, mikäli se vain voisi onnistua. Ruokansa Melli syö aika sottaisesti ja on varmasti yksi nopeimmista ruokansa syöneistä hevosista.

Lastattaessa Melli menee ainakin yleensä ihan kiltisti traileriin, mutta joskus se haluaa olla hankala. Nämä päivät ovatkin sitten sellaisia ettei neiti haluaisi millään suostua yhteistyöhön. Siksi pitäisikin aina varata riittävästi aikaa, jos Melli sattuisi olemaan huonolla tuulella. Tammasta on vain paha ikinä sanoa edellisenä päivänä, millä tuulella se on seuraavana, koskei ikinä voi tietää tamman vaihtelevista mielialaoista. Melli kuitenkin matkustaa ihan nätisti, jos sillä on kaveri seurana, mutta yksin tammaa ei parane traileriin laittaa. Tamma saattaa nimittäin pelästyä tai hermostua pahastikin joutuessaan yksin ahtaaseen traileriin. Melli matkustaakin paljon mieluummin hevoskuljetusautossa, kuin ahtaassa yksipaikkaisessa trailerissa. Tamma tulee trailerista aika nopeasti alas, joten ihmisenkin on syytä olla aika vikkelä ettei tamma pääsisi irralleen.

Kisapaikoilla Melli on aina aluksi hiukan levoton, joten pieni taluttelu voikin tehdä sille ihmeitä. Ylipäätänsä kilpailujen jännityksestä väreilevä ilma saa tamman hermostuneeksi. Melli saattaakin kilpailuissa tanssahdella hiukan levottomasti paikoillaan. Muihin hevosiin tamma ei kauheasti kiinnitä huomiota, mutta saattaa aina joskus hirnua niille jännittyneenä. Tuomaroitsijat sitävastoin kiinnostavat Melliä ja moni virkailija onkin menettänyt hermonsa kun tamma on päättänyt syödä tämän hatun. Veryttelyalueella suurinosa hermostuksesta katoaa suorituksen hiomiseen ja kaikessa inostuksessa. Veryteltäessä tamma kuuntelee ratsastajaansa oikein nätisti, mutta saattaa olla joskus hiukan muissa maailmoissa. Silloin kyllä auttaa pieni, mutta terävä napautus raipalla tai selkeät eteenpäin vaativat avut.

Kisaradalla Melli saattaa olla joskus liiankin tohkeissaan, mutta rauhoittuu yleensä melkopian aloilleen. Tamman askeliin tulee kilpailuissa lisää energisyyttä sekä ilmavuutta. Kun Melli sen lisäksi liikkuu oikein kauniisti koottuna tuloksena on varsin kaunis paketti. Kouluradoilla tamma hurmaakin kaikki osaamisellaan sekä herkkyydellään. Mellistä kyllä näkyy sen omaava herkkyys radoilla, mutta sehän on suurimmaksi osaksi vain plussaa. Esteradoilla tamma sitten saattaa sortua kaahaamiseen, jos ratsastaja ei malta hillitä sen menoa. Melli kyllä ottaa esteitä helpostikin kovasta vauhdista alas, joten radalla tärkeintä olisikin vauhdin hillitseminen. Perusradalla tamman vahvuus onkin sen tasaisuus sekä tottelevaisuus. Uusinnassa Mellin tärkein ominaisuus on kuitenkin herkkyys sekä tamman viitselijäisyys. Käännöksissä Melli ei ole kauhean notkea, joten niissä kannattaa ainakin yrittää noudattaa varovaista linjaa.

Näyttelyissä Melli esiintyy aina edukseen näyttämällä parasta osaamistaan ja käytöstään. Kehässä tamma kulkee moitteettomasti eikä välitä muista ympärillään. Oreja Melli ei ole huomaavinaan, vaikka nämä kuinka esiintyisivät ja yrittäisivät tehdä vaikutuksen. Tuomareiden eteen tamma saapuukin aina kuin kuningatar ikään. Poseeraaminen sujuu Melliltä mainiosti eikä asennon pitäminen oikeana olekaan vaikeaa. Tamma jaksaa seisoa asennossa niin kauan kuin tuomarit vain haluavat ilman temppuiluja. Juoksuttaessa Melli vielä venyttää askeleisiinsa ylimääräistä pituutta, vaikka sen askeleet ovat ilmankin todella kaunista katsottavaa. Tamma on ulkomuodoltaan oikea kehien lellikki ja se kyllä tietää sen itsekin. Melli ei jätäkkään kenellekään epävarmaksi kuka on paras. Muista hevosista tamma erottuukin juuri ryhtinsä ja askeliensa lisäksi persoonallisuutensa vuoksi.

Lyhyesti sanottuna Melli voisi olla melkeinpä jokaisen unelmahevonen. Tamma on kiltti ja huomaavainen, mutta sen lisäksi siitä löytyy pippurisuutta vaikka muille jakaa. Melli onkin haasteellinen persoona, johon tutustuminen on kunnia.