Luonnekuvaus

Yleisesti Minttu on sosiaalinen, ihmisrakas ja iloinen tamma. Se saa kaikki hyvälle tuulelle, ja osaa todellakin piristää päivää. Jo varsana Minttu oli hyvin itsenäinen, ja tutki maailmaa kaukana emästänsä toiselle puolella laidunta. Minun ja Mintun yhteisen aikamme aikana olemme oppineet toisiltamme jos mitä, Mintusta on kehittynyt kertakaikkaan aivan upea ratsu, sen kouluratsastuskoulutustaso on nimittäin Grand Prix, ja tamma ylittää 130 cm esteratoja kuin lentäen. Samanaikaisesti Minttu on erittäin ihmisystävällinen tamma, jonka kanssa aloittelijatkin uskaltavat rauhassa puuhailla, ja Minttu on myös viihdyttänyt kaksijalkaisia talutus,- ja vammaisratsastuksessa. Kertakaikkiaan upea neitokainen. Mintun kanssa on kiva tehdä mitä vain - se on todella tottelevainen ja kuuntelee ihmistä. Olemme harjoitelleet sen kanssa paljon lännenratsastusta sekä luonnollista hevostaitoa, ja ratkoneet monia ongelmia sen avulla. Minttu on hyvin ratkaisuihin suuntautunut, avoin hevonen jonka korvat harvoin menevät luimuun. Joskus tamman hyvätuulisuus saattaa jopa rasittaa, mutta kyllä se aina jossain vaiheessa tempaa jokaisen kivisydämenkin mukaan ilonviettoon. Tammalla on myös sitä hevosen huumorintajua jota on joskus vaikea käsittää. Minttu on sanalla sanoen hyvin positiivinen ja rauhallinen, mutta tosin eteenpäin pyrkivä ja yhtestyöhalukas tamma.

Hoitaessa Minttu on hyvin kiltisti ja nauttii huomiosta. Harjatessa se rentoutuu ja pää painuu alas asti, harjaaminen ulkona on myös tammalle hyvää vaihtelua. Siellä tamma on valpas ja katselee valppaasti ympäristöä. Tamma tosin ei säikähdä tekisit mitä vain. Karsinassa tamma kuitenkin tykkää liikkua ympäriinsä, joten se kannattaakin sitoa riimun-narulla kiinni, naru saa olla aika lyhyt koska tamman pää ja kaula tuntuvat aina touhuavan omiaan. Mahan alta Minttu hieman kutiaa, joten silloin saattavat korvat painua luimuun, mutta muuhun se ei lähde. Kaviot nostetaan myöskin nätisti, yleensä Minttu ei nojaa ihmistä päin. Jos nojaa siihen on loistava syykin, kuten kipeä jalka taikka muu vika. Tamma ei väistä ihmistä vain ja ainoastaan pyydättäessä silloin komento ”siirry” ja pieni nojaaminen tammaan saa sen siirtymään heti. Minttu on siis hoidettaessa unelmahevonen.

Satulointi Mintun kanssa sujuu myös hyvin. Se seisoo nätisti paikoillaan niin karsinassa, kuin käytävälläkin, eikä korvia koskaan näe luimussa, saati uhkailun merkkejä. Neiti ei edes huomattavan paljonkaan pullistele, joten vyökin on helppo kiristää. Tamman kanssa siis pystyy kokemattomampikin ihan vain harjoittelemaankin satulointia. Kuten kaikkien hevosten, Mintunkin kanssa satula on kuitenkin oltava oikealla paikalla, ja laskettava rauhallisesti tamman selkään. Rauhallisuutensa vuoksi satulahuopa on syytä laittaa ensimmäiseksi koska tamma saattaa joskus uinua ja lepuuttaessaan pitää painoa jollain toisella jalalla, eli ”siirry” käsky on jälleen oivallinen. Sitten vain satula selkään ja vyötä kiristämään.

Suitsiessa Minttu pitää pään kiltisti alhaalla – joskus pää valahtaa turhan alas - ja ottaa kuolaimet itse suuhunsa. Tamma ei myöskään heiluttele epämukavuuden merkissä päätänsä kun kuolaimet ovat suussa, joten solkien kiinnilaitto on helppoa. Ei pidä kylmistä kuolaimista, vaikkakaan ei kovin hyvin sitä näytäkkään. Kuolaimet siis lämmitettävä talvella hyvin. Jos jokin on liian kireällä tamma näyttää närkästyneeltä ja alkaa sitten vasta heilumaan päänsä kanssa. Eli uusienkin suitsien kannattaa valmiiksi jo koittaa saada melko sopivaksi. Mieluummin liian löysäksi kuin liian kireäksi. Sama pätee kuolaimia vaihtaessa, eli silloinkin koittaa saada laitettua ne valmiiksi melko sopivalle kireydelle.

Taluttessa Minttu kulkee hyvin taluttajan vierellä, vaikkakin hapsii heinä- ja ruohotupsuja sieltä sun täältä. Eihän nyt ihan kokonaan voi vain kävelyyn tarhatessa keskittyä, tuntuu neiti ajattelevan. Tamma kulkee sitä vauhtia, mitä ihminen pyytää - joten esimerkiksi näyttelyiden raviosuudella Minttu on helppo esittää. Vaikka pelästyessään saattaa vahigossa kantapäille tai varpaille tallata, mutta eihän kukaan ole täydellinen. Se myös pysähtyy helposti, eikä jatka matkaansa ellei ihminen taikka esittäjä pyydä sitä häneltä. Toimii hyvin jo pelkästään ruumiin kielellä, eli kun itse pysähtyy niin tammakin pysähtyy ilman ääntä. Ja sama tapahtuu liikkeelle lähtiessä. Ravissa kuitenkin tarvitaan hieman ääniapuja.

Selkään noustessa Minttu pysyy hienosti paikoillaan, ja odottaa, että satulavyö ja jalustinhihnat on tarkistettu ja selkään päästy. Tamma ei myöskään pelkää esimerkiksi koroketta, joten senkin päältä on helppo nousta Mintun selkään. Se ei tee myöskään sivuaskeleita, joten selkään päästään helposti ja nopeasti, jos se on Mintusta kiinni. Tamma lähtee vasta eteenpäin pyydättäessä. Selkään noustessa voi suotta suruitta ottaa tukea tamman harjasta, ei Minttu oikeastaan mitään tunne.

Askel-lajit Mintulla ovat erittäin mukavat ja pehmeät. Käynti on aikalailla pitkäaskeleista eli matkaa voittavaa. Koottu käynti onnistuu tammalta loistavasti, kunhan käsi on vakaa samaten istunta. Lisätty käynti on hiukan vaativampaa tammalle, sitä pitää käskeä huomattavasti enemmän eteenpäin kuin normaalisti. Ravi pehmeää ja helposti istuttavaa - ehkä hieman ponimaistakin. Koottu ravi tuottaa hiukan ongelmia, tosin harvoin. Minttu ei välttämättä tiedä mihin koipensa aina tökkäisi, lisättyä ravia tamma kulkee kuin unelma. Laukka on kuin keinuhevosella ratsastaisi. Koottu laukka tuntuu hiukan epämukavalta, mutta kuitenkin se on edelleenkin keinuhevosmaista. Lisättyä laukkaa tamma kulkee kuin unelma, ei ilman suurempia kommelluksia.

Kentällä Minttu kulkee nätisti eikä oio kulmissakaan. Se kuuntelee ratsastajaa ja on herkkä sekä kyljistään että suustaan. Juuri siksi se ei tarvitse kuin pieniä apuja, ja niiden kanssa se meneekin parhaiten. Raippaa ei yleensä tämän tamman kanssa tarvitse, tuota vauhtia kun löytyy myös ihan hevosesta. Joskus tamma ei aina täysin keskity ratsastajaansa vaan saattaa jäädä katselemaan tarhailevaa oria. Tilanne korjaantuu helposti muutamalla puolipidätteellä. Voltit onnistuvat hyvin.

Maneesissa Minttu menee myös kuuliaisesti, vaikka laiskuus näyttää iskevät kun ei taivasalla olla. Ilman raippaa ei mistään meinaa tulla mitään, etanavauhtia madellaan eteenpäin jos sitäkään. Raipan kanssa sitten jotenkuten vauhti lisääntyy, vaikkei se päätä huimaakaan. Tammalla on kuitenkin kokoajan taipumus kääntyä kentän keskelle, toivomaan tunnin loppumista. Jos totta puhutaan maneesissa tammaa saa ratsastaa huomattavasti enemmän eteenpäin kuin taivasalla.

Kouluratsastus Mintun mielestä on kivaa, ja sen myös näkee. Tamma näyttää todellakin kuin tanssivan hiekan päällä, ja se menee vaativammatkin koululiikkeet todella upeasti. Kaikki kiemura urista piruetteihin ovat tammalle lasten leikkiä. Mintulla on upeat lahjat kouluun, ja se sopiikin erinomaisesti valkoisten aitojen sisään. Minttu ei välitä suuremmasta yleisöstä, kun ratsastaa suoraan, missä askellajissa tahansa tuomareiden eteen tamma pysähtyy vaistomaisesti pienestä pidätteestä ja seisoo aloillaan tervehdyksen ajan korvat terhakkaasti hörössä.

Esteratsastuksesta Minttu myös pitää. Tammalta löytyy vauhtiakin kunnioitettavan paljon, ja se selvästi reipastuu hypätessä. Liian kuumaksi Minttu ei kuitenkaan käy, ja sillä pystyy hyppäämään alle puolesta metristä reiluun metriin hyvin. Kapasiteettia ei siis tältä tammalta puutu. Kaikki pienimätkin kulmat onnistuvat, kuin tamma kääntyisi lantin päällä.

Maastossa Minttu kulkee nätisti, eikä säiky turhaan. Autot, muut hevoset, pyöräilijät, siis kaikki ohitetaan hyvin, eikä tehdä turhia sivuaskeleita. Minttu kulkee hyvin missä kohdin tahansa jonoa - myös etuhevosena. Tamma rakastaa selvästi maastoilua, etenkin laukkapätkiä, joilla se pärskii ja hirnuu intoaan. Luonnon esteet, kuten kaatuneet puut ovat tammalle rakkaita, kunhan vain sellainen tulee eteen, ja ratsastaja pyytää tammaa hyppäämään niin tamma on innosta hereillä.

Uimaan Minttu menee hyvin mielellään. Eikä välttämättä aina tarvitse olla kaveria mukana, kun yksinkin siellä uskalletaan olla. Siellä se pysyisikin vaikka koko päivän, mutta joskus on ylös sieltä noustava. Kuitenkin Minttu sinne menee aina yhtä mielellään. Minttu työntää päänsä veteen, nostaa heti sen jälkeen päänsä ja pärskähtää heti sen jälkeen. Mielellään myös piehtaroi rantavedessä, jos lupa annetaan ja ratsastaja suostuu tulemaan alas. Ratsastaja selässään ei kuitenkaan makuulle mene. Sen verran ihmisiä selässään kunnioittaa ettei sentään hukuttamaan ketään rupea.

Pesupaikalla Minttu käyttäytyy yhtä hyvin mitä uittaessa. Se ei riehu, ei väistele letkua ilman pyyntöä, vaan seisoo paikoillaan ja nauttii vedestä. Jalkaletkutuksessa tamma antaa laittaa hyvin letkut paikoilleen eikä sekoa kun vesi alkaa virrata jaloille. Sillä riittää myös kärsivällisyyttä seisoa vaadittu minuuttiaika paikoillaan, aina paremmin jos heinää on tarjolla. Jos tamma joutuu vaikkapa hikisen treenin jälkeen kokopesuun, osaa se seisoa paikoillaan silloinkin ja vain torkkua odotellen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Letku voi suotta kulkea selänkin päältä, Minttu ei siitä hepuleita vedä, eikä myöskään jos letku välillä päästäisikin oudompia ääniä.

Tarhassa ja laitumella Minttu ei uhkaa johtajahevosen asemaa, mutta osaa se puolensakin pitää. Tamma ei todellakaan jää alakynteen, vaikka korkeampiasemalliset hevoset sitä pomottelevatkin, vaan vastaavasti se pitää kuria alempiarvoisille hevosille. Minttu on myös helppo hakea tarhasta, se tulee kutsusta, ja joskus odotteleekin portilla, milloin pääsisi pois. Laitumella neiti osaa myöskin irroitella, ja kesän ensimmäiset ruohotupsut saavatkin aina odottaa hetken, kun Minttu heittelee pukkeja ja kiitää ympäri laidunta pysähtyen toviksi leikkimään patsasta, jonka jälkeen moottori käynnistyy uudelleen villiin riemujuoksuun. Jossain vaiheessa voimat alkavat hiipua ja turpa laskeutuu tältäkin kauramoottorilta nurmelle maistelemaan heinää.

Ruoka-aikana Minttu odottelee siivosti karsinassaan kaurojansa. Vaikkakin useimmiten kuola valuu jo valmiiksi sen merkiksi, että kyllä tamma on kuitenkin valmis syömään vaikka ei möykkää pidäkkään. Se ei potki, hirnu tai pyöri paikoillaan, ja väistää jakajia odottaen, kunnes ruoka on kupissa, ja työntää vasta sitten päänsä sinne. Tamma syö myös siivosti - se ottaa pieniä suupaloja eikä ahmi kaikkea kerralla. Heinät saa myös viedä karsinaan ilman että tamma hyökkii yli innokkaana syliin syömään. Nämäkin osaa syödä siivosti yhdessä paikassa eikä levitele niitä pitkin karsinaa ja tallo päälle.

Lastaus Mintun kanssa onnistuu myös helposti, se menee traileriin ja tulee sieltä ulos rauhallisesti. Matkustus välineenä saa olla niin koppi kuin hevosautokin. Matkan Minttu viettää heinään rouskuttaen ja hörähdellen mahdolliselle matkakumppanille. Ei kuitenkaan kannata kuljettaa kovin paljoa yksin, kumminkin hieman jännittää yksin olemista hämärässä liikkuvassa kopissa. Tamma on myös hyvä totuttajahevonen lastauspelokkaille hevosille, sillä on ihmeellisen rauhallinen vaikutus. Ja käyttäytyy kuin äiti tässä tilanteessa, rohkaisten pelokasta hevosta hellyttävillä hörähdyksillä.

Kisapaikalla Minttu on siivosti, vaikka hörähteleekin aina vastaantuleville hevosille. Liian lähelle ei kuitenkaan kannata tulla. Ihan kaikista, kun tamma ei pidä ihan mielettömän läheisellä tuntumalla. Hermostuminen ei kuulu Mintun tekemisiin kisapaikoillakaan, se säilyttää rauhallisuutensa silloinkin. Rauhassa katselee, kuuntelee ja puuhailee mielellään heinäverkon luona, jos sellainen eteen annetaan. Osaa olla niin ulkona, kuin mahdollisessa vieraassa karsinassakin hyvin esimerkillisen rauhallisesti. Tämän vuoksi hyvä kaveri kisamatkoille nuorille, hieman pelokkaille hevosille.

Kisaradalla Minttu tekee vaaditut kuviot nätisti, hyppää esteet helposti, ja loistaa tottelevaisuudellaan. Tamma on todellinen kisakumppani niille, jotka unohtavat radan, koska Minttu on mennyt kerran jos toisenkin radan oma-aloitteisesti ratsastajan unohdettua radan. Kouluradalla tamma on useasti yleisön suosikki tai ainakin voittaa yleisön puolelleen tammamaisella olemuksellaan. Hän kulkee luovasti ja näyttää tanssivan omia teitään ratsastajan lähes huomaamattomista avuista, jopa maneesissa. Innokas ilme kasvoillaan Minttu keskittyy ja tekee kaiken pyydettävän, tamma ottaa kisat tosissaan ja tekee suuren vaikutuksen. Esteet sitten? Minttu lentää ja hyppää, vauhti ja tempo ei mihinkään katoa, tamma voisi kääntyä kolikon päällä. Katsomosta saattaa kuulua syvä huokaus kun tamma tekee loistavia ja pikkutarkkoja käännöksiä, kun maaliviiva on ylitetty tamma pärskähtää närkästyneesti kun vauhti loppuu siihen.

Lyhyesti Minttu on sellainen hevonen, jonka moni haluaisi omistaa. Vaikka tämä tamma tuskin koskaan enään myynnissä tulee olemaan. Yleensä joka tilanteessa rauhallinen ja helppo hoitoinen, vaikka omaa egoa myös tietyissä tilanteissa löytyy. Tulee toimeen hyvin monien eri hevosten kanssa laumassa, eikä alista muita turhaan. Toivottavasti se pereyttää upean luonteen myös jälkeläisilleen, aika näyttää. "Oikea päivänparantaja" - näin ovat monet kommentoineet.