Luonnekuvaus
Perusluonteeltaan Bachelor CBG, tutummin Pasi, on rehellinen ja lahjakas hevonen. Se on sosiaalinen, ja tekee mielellään tuttavuutta niin uusien neli- kuin kaksijalkaistenkin kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että ori on aina ori, eli Pasikaan ei sovellu aivan kaikenlaisten hevosten ja ihmisten tuttavuudeksi. Kokeneen ihmisen kanssa Pasi osaa kuitenkin käyttäytyä oikein mallikkaasti, ja osaava ratsastaja saa orista paljonkin irti niin koulussa kuin esteilläkin. Tämä hevonen on nimenomaan sellainen, joka antaa kaiken moninkertaisesti takaisin, kun uhraa siihen hieman aikaa ja vaivaa. Varmasti tästä herrasta tullaan kuulemaan vielä paljon tulevaisuudessa.
Hoitaessa Pasi haluaa saada aina kaikkeen turpakosketuksen. Tutut harjat haistellaan tarkoin, samoin suojat ja muut varusteet. Pasi tarkkailee paljon uutta ihmistä, vanhan tuttavuuden kanssa se stressaa paljon vähemmän ja antaa sitoa vaikka korvat rusetille. Harjatessa herra nauttii saamastaan huomiosta ja yleensä seisoo kiltisti paikoillaan. Mahan alus on herkkää aluetta, jota harjatessa korvat usein menevät luimuun, muttei ori ole koskaan alkanu ärhentelemään enempää. Muut paikat saa harjattua muitta mutkitta, päänkin Pasi antaa puhdistaa nätisti. Kavioiden puhdistus sujuu myöskin helposti, Pasi nostaa jalkansa jo valmiiksi ja pitää sen paikoillaan tarvittavan ajan. Näinollen myöskään kengitys ei tuota ongelmia.
Satuloitaessa Pasi seisoo yleensä vain paikoillaan vaikkei olisikaan sidottuna kiinni. Ori antaa asetella satulan rauhassa selkäänsä, mutta satulavyötä kiristäesä ori saattaa joskus osoittaa mieltänsä pullistelemalla, vaikkei jaksakaan jatkaa sitä kovin kauaa. Joskus myös korvat menevät luimuun, muttei herra ole kertaakaan yrittänyt näykkiä. Ja jos joskus Pasi alkaisikin uhoamaan, se loppuu lyhyeeseen muutamalla kovalla sanalla.
Suitsittaessa Pasi antaa laittaa hyvin ohjat kaulalle ja irroittaa riimun. Uutta ihmistä se testaa usein nostamalla päänsä korkeuksiin. Silloin ei auta muuta kun ottaa niskasta kiinni ja antaa Pasille painetta sinne, jotta se laskee pään takaisin alas. Jos turvasta alkaa nykimään, tuloksena ei ole muuta kuin hermostunut hevonen. Kuolaimet Pasi ottaa yleensä nätisti suuhunsa, ja maiskuttelee niitä sen aikaa, että saa niskahihnan korvien taakse, ja soljet kiinni. Ok suitsittava, kunhan itse tietää mitä tekee.
Taluttaessa Pasi osaa käyttäytyä fiksusti, jos narun toisessa päässä on topakka kaksijalkainen. Ori ei jyrää, juokse ympärillä, eikä kovenna vauhtia ilman käskyä. Tammoihin törmätessään herran askel alkaa nousta, kaula taipua, ja ilmoille pääsee kosintahirnuntoja,- vinguntoja- ja hörähdyksiä. Silloin voi myös naru kiristyä sellaista tahtia, että parasta on, kun taluttajana on kokenut henkilö. Muulloin Pasi osaa kyllä kävellä taluttessa ilman turhia komplikseja, korkeintaan parin ruohotupsun houkutus voi olla liian suuri.
Selkään nouseminen onnistuu sitten niin erinomaisesti, kuin vain voi olla onnistuakseen. Pasi seisoo paikoillaan kuin patsas, hyppäsipä selkään kentällä, maneesissa, tai maastossa. Se jaksaa myös odottaa niin pitkään, että vyöt on kiristetty ja jalustimet säädetty sopiviksi, ja lähtee liikkeelle vasta kun ratsastajalta tulee käsky. Silloinkaan se ei lähde hirmuista vauhtia rynnimään eteen päin, vaan päinvastoin lähtee tallustelemaan eteenpäin kohti työntekoa.
Kentällä Pasi on yleensä virkeä ja tarkkailee ympäristöä koko ajan. Yleensä se kylläkin jaksaa keskittyä työntekoon, ja tehdä kaiken pyydetyn siististi. Pasi nauttii selvästi ulkoilmasta, ja työskentelee kentällä paljon reippaammin mitä maneesissa. Ulkoilmalla on tähän hevoseen selvästi vaikutuksensa.
Maneesissa Pasi on kenttäratsastusta laiskempi eikä jaksa välillä keskittyä olennaiseen. Kyllä itsepäinen ja hyväpinnainen ratsastaja saa siitä maneesissakin paljon irti, mutta suuremmalla vaivan-näöllä mitä kentällä. Talvisin ori voi pelästyä katolta tippuvaa lunta ja se saa sen hetkeksi varuilleen, mutta kohta Pasi on jälleen sama piittaamaton itsensä, mikä se yleensä maneesissa on.
Askel-lajit ovat Pasilla ponimaiset, mutta matkaavoittavat. Käynti on pehmeää ja pitkäaskelista, ravi hieman pompottavaa, mutta istumisen kannalta helppoa, ja laukka taasen keinuvaa ja lempseää. Kiitolaukka on kiistattomasti Pasin bravuuri, se pysyy suurienkin hevosten vauhdissa, ja nauttii mielettömästi vauhdin hurmasta. Se ei kuitenkaan laukkaa ryöstöksi saakka, vaan hiljentää heti pyydettäessä vauhtia. Pasi hallitsee myös hyvin askel-lajien tempomuutokset, samoin itse askel-lajimuutokset sujuvat kuin vettä vain. Ori osaa myös sijoittaa askelensa tarkoin esimerkiksi maastossa; ravatessa mutkissa herra hiljentää itse vauhtia ja pienentää askelta, muttei kuitenkaan laske käynnin puolelle. Lisäksi kaikki askel-lajit ovat puhtaita ja Pasin liikkeet ovat lennokkaat ja elegantit.
Kouluratsastus on Pasin laji numero yksi. Pasi taitaa liikkeitä Helppo A:han saakka, ja tekee aina kaiken pyydetyn kauniisti ja oikein. Etenkin kokenut ratsastaja saa orista todella paljon irti, niin askeleiden kuin liikkeidenkin saralla. Lisäksi Pasi nauttii kouluratsastuksesta, ja kantaa ratsastajaansa korvat hörössä. Se hakeutuu itse peräänantoon, ja 'eteen alas'-ratsastaminen sujuu helposti. Pasin askeleista todellakin löytyy sitä haettua syvyyttä, sekä koko olemus huokuu osaamista ja innokkuutta. Tällä orilla on ilo ratsastaa!
Esteratsastus saa Pasiin liikettä. Jo muutaman pikkuesteen nähdessään herra tietää pääsevänsä hyppäämään, ja se muuttuu reippaammaksi ja energisemmäksi. Pasin lähestymisessä ei ole koskaan moittimista - vauhtia on sopivasti ja se lähestyy estettä kuin estettä rohkeasti korvat hörössä. Pasin hyppytyyli on myös virheetön - korkealta yli eikä jätetä mitään tiputtamisvaraa. Radalla kaarteet Pasi ottaa ehkä hieman liian varovaisesti, mitään pieniä aikaavoittavia liikeratoja herralta ei heru. Pasi on kuitenkin kiistattomasti erittäin mukava esteratsunakin, se hyppää esteen kuin esteen, rohkeutta ja uskallusta ei puutu.
Maastoratsastuksesta Pasi pitää kovasti. Se on aina mielellään lähdössä lenkille, olipa tiedossa rauhallista tai vauhdikasta maastoilua. Muiden hevosten kanssa Pasi ei hätäile turhia, ja vaikka se joutuisikin etuhevoseksi, herra ei tee siitä numeroa, vaan kulkee ensimmäisenä rohkeasti eteenpäin. Myöskään takaosassa jonoa kulkeminen ei tuota orille ongelmia, se ei yritä etuilla tai muuta, laukatessakin pysyy jonossa mainiosti. Maastossa Pasi on myös hyvin varmajalkainen ratsu. Se kulkee polut kuin polutkin, eikä stressaa turhista ennen kuin edessä on oikeasti jotain pelkäämisen arvoista. Pasi nauttii kovasti, jos pääsee maastolenkin jälkeen vilvoittelemaan järveen, josta se ottaakin ilon irti kuopimalla etujaloillaan reippaasti vettä. Toinen asia, mikä on eritoten Pasin mieleen, on laukkaaminen yksin tai muiden hevosten kanssa pellolla. Ori pysyy myös nätisti ratsastajan käsissä, eikä yritäkään lähteä ryöstämään vaikka laukattaisiin kuinka kovasti. Myös päinvastaiset, rauhalliset lenkit illan auringonlaskussa saavat Pasin mielen korkealle, mikä olisikaan ihanempaa kuin ratsastaa tällä orilla auringonlaskuun.
Ajettaessa Pasi kuuntelee tarkasti ajajan käskyjä ja toimii niiden mukaisesti tilanteessa kuin tilanteessa. Se pitää kärryjen vetämisestä, ja monesti näyttäisi kuin ilahtuvan siitä, että tavanomaisen satulan ja suitsien sijasta sen eteen tuodaankin länget ja valjaat. Pasilla on kerta toisensa jälkeen mukava lähteä ajamaan lenkki maastoon ja nauttimaan kauniista säästä. Herra ei panikoi, vaikka joutuisikin ohittamaan ratsukoita, polkupyöräilijän tai traktorinkin, se keskittyy vain omaan työntekoonsa. Pasilla on myös ihanteellista ajaa siitä syystä, että se on herkkä kädelle, eikä tarvitse paljoa voimaa tajutakseen mitä siltä halutaan. Oikean mukava ja luottavainen ajettava.
Uimassa ja pesupaikalla Pasi innostuu vedestä kovin. Järvessä se kuopii joka kerta etujaloillaan vettä ja kastelee samalla itsensä ja ei vain oman ratsastajansa - vaan myös muutkin ratsukot jos likelle pääsee. Uimaan päästessään Pasi innostuu joskus hirnumaan intoansa, ja kun pääsee syvään veteen, se ui mielissään kierroksen, mutta toisaalta herran vauhti ei ole liian kova, vaan uittaja pysyy vieressä ilman, että tarvitsee uida henkihieverissä. Pesupaikalla Pasi käyttäytyy aina suhteellisen hyvin, joskus innokkuuttaan voi alkaa tepastelemaan paikoillaan, mutta käskemisellä se asettuu kyllä. Mitään suurta numeroa se ei pesemisestä tee, olipa kyseessä kunnon shampoosessiot tai vain jalkojen huuhtelu.
Tarhassa ja laitumella Pasi voi innostua laukkaamaan aluksi kierroksen ympäri aitausta, mutta rauhoittuu sitten syömään heiniä. Muiden hevosten kanssa Pasi tulee toimeen suhtkoht hyvin, vaikkei annakkaan niiden pomotella itseänsä, ja osoittaa heti alusta asti missä on kaapin paikka. Joskus pienet kahinat ovatkin väistämättömiä, mutta sen verran viisaasti ovat herrat toisiensa seurassa osanneet käyttäytyä, ettei vakavia seuraamuksia ole koskaan tullut. Pasi kyllä viihtyy muiden orien ja ruunien seurassa hyvin, kunhan ne eivät ole tietyissä asioissa yhtä luupäitä mitä herra itse. Muutoin Pasi käyttäytyy hyvin ulkoillessaan, ja nauttii päästessään ulkoilmaan, mutta tulee aina kyllä kutsuttaessa luokse, eikä rynni koskaan portista ulos tai sisään.
Karsinassa Pasi on kuin kotonaan, ja ottaa lunkisti joka hetken. Se ei suurempia stressaa, ja makoilee kesken päivänkin kuivikkeiden päällä ottaen välitirsoja. Karsinaan mennessä Pasi tulee tervehtimään korvat hörössä, muille ohikulkeville hevosille ori saattaa joskus luimia. Naapurisopu on kuitenkin kunniassa Pasinkin arvomaailmassa, eikä se sen kummempia ala komentelemaan muita nelijalkaisia sisällä. Siisteydessä Pasi on täyden kympin arvoinen, ori ei koskaan sotke karsinaansa ja tekee jätökset aina tiettyyn kulmaan. Automaattivesikupinkin käyttö orilta luonnistuu, ja karsina on yleensä yön jäljiltä suhteellisen kuivassa ja siistissä kunnossa. Siitä pisteet Pasille.
Ruoka-aikoina Pasi kolistelee kaltereita ja hirnuu kun huomaa, että jakaja alkaa lähestyä sen karsinaa. Ori väistyy kuitenkin aina jakajaa, eikä yritä ryöstellä suupalasia, vaan odottaa nätisti karsinan toisella puolen, että ruoka on kupissa. Heinät Pasi syö aina, ja pitää ne siinä kulmassa mihin ne on jaettu. Kauratkin herra syö siivosti, ei mässyttele ympäri karsinaa vaan syö ne kupista. Varmaan itsekin tajunnut, että niin on fiksuinta toimia.
Lastattaessa Pasi kävelee niin traileriin kuin autoon tuosta vain. Ei haittaa vaikka matkakaveriksi osuisikin pelokkaampi hevonen, Pasi vain seisoo paikoillaan ja korkeintaan syö matkaheiniä jos niitä on tarjolla. Herra ei välitä tuon taivaallista ja matkakumppani kiipeilee seinille, kunhan vain pysyy omalla puolellaan. Peruutus onnistuu yhtä helposti kuin itse lastaus, Pasi peruuttaa nätisti pois kopista eikä heti ole rynnimässä pää viidentenä jalkana pois lastaus-sillalta, jos nyt jalka osuisikin harhaan.
Kisapaikalla Pasi elää herroiksi hirnumalla ja esittelemällä itseään. Se haistelee pitkään ilmaa ja huomaa kyllä, jos paikalla on tammojakin. Niihin törmätessä tervehditään niitä kaula kaarella hörisemällä. Verkassa Pasi keskittyy olennaiseen, ja tekee kaiken pyydetyn. Koulukisoissa harjoitellaan vielä kerran tietyt osat radasta, ja estekisoissa hypätään verkkaesteet kauniisti yli. Pasilta ei myöskään hermot petä, jos edessä on pieni odottelu - pidemmän aikana se kyllä osoittaa mieltänsä ja haluaa heinää mussutettavaksensa eteensä, ennen kuin taas jaksaa seisoa paikoillaan.
Kisaradalla Pasi antaa kaikkensa ja yrityksestä ori ainakin ansaitsisi kympin. Kouluradalla askel nousee ja Pasi näyttäisi kuin tanssivan hiekalla, esteradalla pompitaan kuin vanhat tekijät ja ylitetään kaikki mikä eteen tulee. Ja toki Pasi myös tietää ansainneensa sijoituksensa, ja on kuin isäntä talossa palkintojenjaossa.
Näyttelyissä Pasin koko olemus huokuu itsevarmuutta, kun herra astelee kehään arvosteltavaksi. Käyntiosuus sujuu aina rauhallisesti, ja kun tulee ravin vuoro, Pasi ravaa niin kauniisti kuin vain osaa esittäjän vierellä. Se myöskin osaa seisoa kuin patsas tuomareiden polttavan katseen alla, ja on kuin näyttäisi ymmärtävän, että ulkonäkö on ratkaiseva tekijä näissä kilpailuissa.
Lyhyesti sanottuna Pasi on todella hieno ori, josta on moneksi monelle. Kunhan hieman käyttää aikaa ja näkee vaivaa tämän orin eteen, se kyllä antaa kaiken takaisin moninkertaisesti. Tuttavuus, jollainen tulisi tuntea ainakin kerran elämässään.
Kisakalenteri
|
Päivämäärä |
Paikka |
Luokka |
Sijoitus |
|
16.03.2006 |
Lavinia |
KRJ: Helppo C |
25/50 |
|
16.03.2006 |
Lavinia |
KRJ: K.N. Special |
24/50 |
|
18.03.2006 |
KHR |
ERJ: RE 40-60cm |
19/30 |
|
18.03.2006 |
KHR |
ERJ: RE 60-80cm |
1/30 |
|
19.03.2006 |
Tuskientaival |
RE 70-80cm |
27/27 |
|
19.03.2006 |
Tuskientaival |
RE 90-100cm |
17/25 |
|
20.03.2006 |
LJ:n ponilaukkaosasto |
LJ: sileä 1000m, isot ponit |
1/10 |
|
30.03.2006 |
Atlan |
Helppo C |
9/17 |
|
30.03.2006 |
Atlan |
Helppo B |
7/21 |
|
30.03.2006 |
Atlan |
Helppo A |
12/14 |
|
08.10.2006 |
Csepp |
PKK: poniorit |
4/10, HY. |
|
02.02.2007 |
KHR |
Helppo C |
8/8 |
|
02.02.2007 |
KHR |
Helppo B |
9/16 |
Jälkeläiset
Tekijänoikeus
Ulkoasu: ©
Heini H.
Tekstit: ©
Orli
Kuvat: ©
Maybe